Kuva on vuoden 2007 matkalta Ranskasta, Fontainebleausta. Se taisi olla minun ja Jussin ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatka.:) Ennen sitä reissasimme kotimaassa.
Tuon kuvan ottohetkestä tuntuu kuluneen pieni ikuisuus. Ja jotenkin seesteinen kesäsade kuvastaa fiiliksiäni juuri nyt. Sain tänään ensimmäistä kertaa kunnon vertaispalautetta runoistani - niistä uusimmista, joita en ole täällä vielä julkaissut. Vaikuttaisi, että seminaarikerroilta on toisten saamasta palautteesta tarttunut huikean paljon oppia kurssien lisäksi.:) Ilmeisesti siis osaan kirjoittaa proosarunoja, vaikka olen aina pitänyt itseäni pitkän proosan kirjoittajana.
Lajityyppien jako pysyy edelleen: jatkan romaanikäsistäni kuten tähänkin asti, koska olen jo aiemmin löytänyt siihen oikealta tuntuvan otteen.:) Vihdoin ja viimein kaikkien vuosien yrittämisen jälkeen! Mutta ainahan voi kirjoittaa montaa lajia. Tuntuu vain niin hienolta, että jotain rupeaa opintojen myötä loksahtelemaan paikoilleen.:) Sitäkin kautta, että joutuu tekemisiin vaikkapa runouden kanssa.
Ehkä lyhytproosa / novelli on vielä se alue, jolla en ole saanut suurempia onnistumisen tunteita. Minulla kun on taipumusta siihen, että ideat venyvät eeppiseen malliin, ja harjoitustöissä olen tähän asti lähinnä pyrkinyt kehittämään jotain, missä olen kokenut tarvitsevani harjaannusta.
Olen iloinen myös siitä, miten monipuolisesti olen saanut opiskella. Seuraavaksi meillä alkaa terapiakirjoittamisen kurssi, jälleen uudenlainen seikkailu.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että päätit jakaa ajatuksiasi.:)